On hyvä tutustua miten on suhteessa itseen ja toiseen, omaan tapaan olla ja hengittää, sillä ymmärtämällä itseämme voimme olla paremmin myös toisten turvana ja apuna.
Hengitykseen vaikuttavat kovin monet tekijät, kuten ajatukset, tunteet ja keho.
Olen mukana kahdessa, toisistaan hieman eroavassa hengityskoulutuksessa kouluttajana. Koulutukset eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat hyvinkin toimia tukena toisilleen. Koulutukset ovat:
Toiminnallisten hengityshäiriöiden psykofyysinen fysioterapia ja Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena eli hengityskoulu.
Toiminnallisten hengityshäiriöiden psykofyysinen fysioterapia (3op) on suunnattu psykofyysisen fysioterapian erikoistumis- tai täydennyskoulutuksen käynneille. Koulutus sai alkunsa mm. psyfy- terapeuttien tarpeesta saada lisää tietoa toiminnallisista hengityshäiriöistä kuten hyperventilaatiosta ja toiminnallisesta äänihuulisalpauksesta sekä kapnografin käytöstä ja mahdollisuuksista osana asiakastyötä.
Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena -koulutus (6op) on suunniteltu alun perin lyhytterapeuttiseksi interventioksi hyperventilaatio- ja ahdistuspotilaille.
Hengityskoulu on integratiivinen psykofyysinen menetelmä, joka perustuu kokemukselliseen oppimiseen. Menetelmästä tekee ainutlaatuisen se, että hengitystä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti psyykkisenä, fyysisenä ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Koulutuksessa ei opetella oikeata hengitystekniikkaa, vaan tutkitaan omaa hengitystä kokemuksellisena ilmiönä vuorovaikutuksellisessa suhteessa.
Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, hengityskoulu 6 op -koulutuksesta saa valmiudet toimia hengityskouluryhmän ohjaajana tai soveltaa hengityksen parissa työskentelyä yksilö, pari- ja perhekontakteissa potilaiden, asiakkaiden tai oppilaiden kanssa. Monet koulutukseen osallistuvat kokevat saavansa ennen kaikkea lisääntynyttä itsetuntemusta ja itsesäätelykykyä oman kasvun tueksi.
Hengityksen parissa työskentely sopii kaikille, jotka haluavat syventää itsetuntemusta, löytää keinoja itsesäätelyyn tai asiakastyöhön tai joilla on erilaisia pulmia hengityksessään tai terveydentilassaan. Hengityskouluohjaajia on koulutettu jo yli 30 vuotta eri puolilla Suomea.
Aiheesta voi myös lukea lisää kirjasta Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, Hengittävä mieli.
Olen koonnut lyhyen ja suuntaa antavan kirjallisuusluettelon, josta voit löytää mm. hengitykseen liittyvää kirjallisuutta:
Toiminnalliset hengityshäiriöt
Hengitys on tasapainoisimmillaan joustavaa, virtaavaa ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaa. Hengitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten keuhkosairaudet, traumat, ajatukset, tunteet, keho, autonomisen hermoston vireystila ja sen tunnistamis- ja säätelytaidot, kehotuntemusten ja oireiden tulkinta.
Meillä jokaisella hengitys voi ajoittain epätasapainottua esimerkiksi hetkellisesti kuormittavassa tilanteessa. Jos palautumista kuormittavista tilanteista ei tapahdu, voivat hengityshaasteet pitkittyä ja toimintakyky laskea.
Hengityksen tasapainoa voi harjoitella kokemuksellisen oppimisen kautta. Harjoittelussa on mahdollista löytää vaihtoehtoisia toiminta- ja ajatusmalleja oman toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi. Kuntoutuksessa hyödynnetään niin aktiivisen kuin passiivisenkin terapian keinoja, kuten liikettä ja kosketusta.
Hyperventilaatio eli liikahengitys on oire jostakin. Hyvin usein taustalla ovat tiedostetut tai tiedostamattomat stressitekijät ja nämä johtavat fysiologisiin, joko hetkellisiin tai pitkittyneisiin muutoksiin mm. hapen ja hiilidioksidin ja veren ph-tason tasapainossa.
Hapen ja hiilidioksidin tasapainoa voidaan havainnoida kapnografi- ja pulssioksimetrilaite seurannassa, jota tarvittaessa hyödynnän vastaanotoillani tarkastellessa alku- ja lopputilannetta. Kaikki oireet eivät kuitenkaan tule liian matalan hiilidioksidin kautta. Hyperventilaatio oireita on lueteltu kirjallisuudessa paljon, mutta tärkeintä on tunnistaa omat ensioireet ja harjoitella auttamaan itseä ensin ammattilaisen tuella ja pikkuhiljaa itsenäisemmin.
Toiminnallisessa äänihuulisalpauksessa äänihuulet supistuvat paradoksaalisesti yhteen sisäänhengityksen aikana aiheuttaen sisäänhengitysvaikeuden ja korvinkuultavan sisäänhengityksen vinkumisen (stridor). Syyt oireilulle voivat olla monisyiset ja kuntoutuksessa on hyvä antaa itselle aikaa ja tilaa oppia uutta toimintatapaa.
