On hyvä tutustua miten on suhteessa itseen ja toiseen, omaan tapaan olla ja hengittää, sillä ymmärtämällä itseämme voimme olla paremmin myös toisten turvana ja apuna.
Hengitykseen vaikuttavat kovin monet tekijät, kuten ajatukset, tunteet ja keho.
Hengitys on usein koulutusteni teemana ja yhtenä esimerkkinä koulutuksistani on Toiminnallisten hengityshäiriöiden psykofyysinen fysioterapia -koulutus, joka on laajuudeltaan 3 op ja joka järjestetään LAB -ammattikorkeakoulussa seuraavan kerran vuoden 2025 alkupuolella.
Toiminnallisten hengityshäiriöiden psykofyysinen fysioterapia (3op) on suunnattu psykofyysisen fysioterapian erikoistumis- tai täydennyskoulutuksen käynneille. Koulutus sai aikanaan alkunsa psyfy-terapeuttien tarpeesta saada lisää tietoa toiminnallisista hengityshäiriöistä kuten hyperventilaatiosta ja toiminnallisesta äänihuulisalpauksesta sekä kapnografin käytöstä ja mahdollisuuksista osana asiakastyötä.
Olen koonnut lyhyen ja suuntaa antavan kirjallisuusluettelon, josta voit löytää mm. hengitykseen liittyvää kirjallisuutta:
Toiminnalliset hengityshäiriöt
Hengitys on tasapainoisimmillaan joustavaa, virtaavaa ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuvaa. Hengitykseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten keuhkosairaudet, traumat, ajatukset, tunteet, keho, autonomisen hermoston vireystila ja sen tunnistamis- ja säätelytaidot, kehotuntemusten ja oireiden tulkinta.
Meillä jokaisella hengitys voi ajoittain epätasapainottua esimerkiksi hetkellisesti kuormittavassa tilanteessa. Jos palautumista kuormittavista tilanteista ei tapahdu, voivat hengityshaasteet pitkittyä ja toimintakyky laskea.
Hengityksen tasapainoa voi harjoitella kokemuksellisen oppimisen kautta. Harjoittelussa on mahdollista löytää vaihtoehtoisia toiminta- ja ajatusmalleja oman toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi. Kuntoutuksessa hyödynnetään niin aktiivisen kuin passiivisenkin terapian keinoja, kuten liikettä ja kosketusta.
Hyperventilaatio eli liikahengitys on oire jostakin. Hyvin usein taustalla ovat tiedostetut tai tiedostamattomat stressitekijät ja nämä johtavat fysiologisiin, joko hetkellisiin tai pitkittyneisiin muutoksiin mm. hapen ja hiilidioksidin ja veren ph-tason tasapainossa.
Hapen ja hiilidioksidin tasapainoa voidaan havainnoida kapnografi- ja pulssioksimetrilaite seurannassa, jota tarvittaessa hyödynnän vastaanotoillani tarkastellessa alku- ja lopputilannetta. Kaikki oireet eivät kuitenkaan tule liian matalan hiilidioksidin kautta. Hyperventilaatio oireita on lueteltu kirjallisuudessa paljon, mutta tärkeintä on tunnistaa omat ensioireet ja harjoitella auttamaan itseä ensin ammattilaisen tuella ja pikkuhiljaa itsenäisemmin.
Toiminnallisessa äänihuulisalpauksessa äänihuulet supistuvat paradoksaalisesti yhteen sisäänhengityksen aikana aiheuttaen sisäänhengitysvaikeuden ja korvinkuultavan sisäänhengityksen vinkumisen (stridor). Syyt oireilulle voivat olla monisyiset ja kuntoutuksessa on hyvä antaa itselle aikaa ja tilaa oppia uutta toimintatapaa.
